Image alt text
Hyvin levänneenä ihminen on joustavampi, luovempi ja rennompi – ja yleensä paljon mukavampaa seuraa muille.

Nuku riittävästi ja säännöllisesti

Nukkuessaan ihminen ”resetoi” elimistönsä, palauttaa sen lepotilaan ja antaa sille uutta virtaa. Unen tarve on yksilöllinen – aikuisilla yleensä 7-9 tuntia vuorokaudessa, leikki-ikäisillä jopa 10-13 tuntia. Tärkeää on myös unirytmin säännöllisyys: lepoa ei voi varastoida!

Riittävä ja hyvälaatuinen lepo parantaa oppimista, ongelmanratkaisu- ja vastustuskykyä ja painonhallintaa. Hyvin levänneenä ihminen on joustavampi, luovempi ja rennompi – ja yleensä paljon mukavampaa seuraa muille.

 

Liiku monipuolisesti

Monipuolinen liikunta kehittää kestävyyttä, lihaskuntoa ja liikehallintaa. Kestävyyskuntoa tulisi harjoittaa liikkumalla useana päivänä viikossa yhteensä ainakin kaksi ja puoli tuntia reippaasti, esimerkiksi kävelemällä tai pyöräilemällä. Myös tunnin ja vartin rasittava liikunta – vaikkapa juosten tai hiihtäen – riittää.

Lihaskuntoa ja liikehallintaa olisi hyvä harjoittaa ainakin kaksi kertaa viikossa. Siihen hyviä muotoja ovat jumpat, pallopelit ja kuntopiirit. Näin kehon tukielimet pysyvät kunnossa ja vältyt kaatumisilta ja loukkaantumisilta. Myös hyötyliikunta kannattaa! Aikuisten terveysliikunnan suositukset kertovat, miten liikkua hyvinvoinnin kannalta riittävästi.

Lasten liikuntasuosituksien mukaan alle 8-vuotiaiden lasten päivään pitäisi sisältyä vähintään kolme tuntia liikuntaa. Se voi muodostua kevyestä liikunnasta ja reippaasta ulkoilusta sekä erittäin vauhdikkaasta fyysisestä aktiivisuudesta.

Syö hyvin, voi hyvin!

Ruoka vaikuttaa vointiin välittömästi. Mieliala kohenee, kun nälkä lähtee.  Usein välittömän tyydytyksen tuova ruoka ei kuitenkaan pitkällä aikavälillä lisää hyvinvointia. Voidaksemme hyvin läpi elämän, ruoan tulisi olla monipuolista, sitä tulisi nauttia sopivin väliajoin – ja sopivassa määrin.

Ravitsemussuositusten mukaan terveyttä edistävä ruokavalio sisältää runsaasti kasvikunnan tuotteita eli kasviksia, marjoja, hedelmiä, palkokasveja ja täysjyväviljaa. Se sisältää myös kalaa, kasviöljyjä ja kasviöljypohjaisia levitteitä, pähkinöitä ja siemeniä sekä rasvattomia ja vähärasvaisia maitovalmisteita. Lisää kasviöljyjen hyvää tekevistä vaikutuksista voit oppia Keiju Öljyakatemiasta.

Ravitsemuksella on erityisen suuri merkitys tiettyjen sairauksien, kuten sepelvaltimotaudin, aivoverenkiertohäiriöiden, verenpainetaudin, eräiden syöpien, tyypin 2 diabeteksen, lihavuuden, osteoporoosin ja hammaskarieksen synnyssä.

Suositusten mukaan päivittäisestä energiansaannista vajaa kolmasosa tulisi saada rasvasta. Suurin osa tästä tulisi olla tyydyttymätöntä, pehmeää rasvaa, kuten öljyä tai rasiamargariinia. Moni meistä saa valmisruokien, leikkeleiden, leivonnaisten, rasvaisten maitotuotteiden ym. piilorasvan lähteiden myötä turhan paljon tyydyttynyttä niin sanottua kovaa rasvaa. Piilorasvan karsiminen ja näkyvän, pehmeän rasvan lisääminen ruokavalioon on helppo tapa muuttaa rasvan laatua suositusten mukaiseksi. Kun rasva on näkyvää, on sen määrään helpompi itse vaikuttaa.