Kokemuksesta tiedämme, että luonnossa tulee hyvä olo. Kysymyksessä ei ole vain subjektiivinen tunne, vaan ilmiö on tieteellisesti selitettävissä. Mitä kehossamme tapahtuu, kun näemme vihreää?  Mihin luonnon terveysvaikutukset perustuvat?

 

20 minuutin luontokuuri

Luonnon terveysvaikutukset ovat todellisia ja ne on todettu tutkimuksissa,1) joissa selvitettiin ihmisen fysiologisia ominaisuuksia luonnossa liikkumisen aikana. Havaittiin, että kohollaan oleva verenpaine, syke ja lihasjännitys alenevat. Vastustuskykyä parantavien valkosolujen määrä veressä nousee ja stressihormoni kortisolin määrä vähenee. Jo parikymmentä minuuttia luonnossa oloa antaa mitattavia hyödyllisiä vaikutuksia. Täysi vaikutus saavutetaan noin kahdessa tunnissa ja se kestää useita päiviä luonnossa liikkumisen jälkeen.

Vihreä on suojan väri

Ihminen on perinteisesti tukeutunut metsään suojaan ja metsästämään.  Niinpä vihreä väri antaa edelleen alitajuntaisesti levollisen tunteen. Siirtymällä kaupunkiympäristöstä metsän siimekseen, voi alentaa stressitasoa myös ilman liikuntaa. Vihreää väriä kannattaa suosia myös sisustettaessa tiloja, joissa halutaan levätä.

Luonto edistää liikkumista

Asuinympäristöt, joissa on vihreää ja puistoja, houkuttelevat lähtemään kävelylle. Ulkona ihmiset kävelevät luonnostaan nopeammin kuin sisällä, eikä suoritus tunnu yhtä raskaalta.

Siksi esimerkiksi lasten ulkoleikit ovatkin heidän kuntonsa kannalta usein tehokkaampia kuin sisäleikit. Ulkona liikkumisella on tutkitusti vaikutusta jopa eliniän pituuteen.

 

Parantava vaikutus

Luonnolla voi olla myös parantava vaikutus. On havaittu, että ihmiset toipuvat nopeammin sairauksista ja tarvitsevat vähemmän kipulääkkeitä, mikäli heillä on mahdollisuus katsella maisemaa tai luontokuvaa. Luonnon hyvinvointivaikutukset havaittiin myös tutkimuksessa2), jossa testiryhmä vietiin päiväksi retkelle metsään. Näiden keski-ikäisten miesten veren valkosolujen määrä lisääntyi merkitsevästi päivän jälkeen. Vaikutus voitiin havaita vielä seitsemän päivää myöhemmin.

 

Luonto kehittää aisteja

Luonnossa mikään ei ole tasaista eikä symmetristä. Maasto on epätasaista, joten kulkeminen polulla tai metsässä kehittää tasapainoa. Myös katsetta joutuu jatkuvasti siirtämään eri etäisyyksille ja erilaisiin muotoihin. Luonnossa äänet tulevat eri suunnista ja laajemmalla skaalalla kuin näyttöruuduilla.  Tuoksut täydentävät maisemakokonaisuutta. Kaikki tämä monimuotoisuus ja ”epätäydellisyys” onkin omiaan kehittämään aisteja ja luovuutta.

 

Luonto lisää sosiaalista vuorovaikutusta

Luonto tarjoaa yhteisen kiinnostuksen kohteen ihmisille. Kun ihmiset jakavat saman harrastuksen, heillä on valmiiksi yhteinen keskustelunaihe, mikä helpottaa vuorovaikutusta ja luo yhteenkuuluvuutta. Retket, patikointi tai vaikka lintujen tarkkailu tarjoavat ainutlaatuisia ja unohtumattomia elämyksiä, joita voi jakaa ystävien tai perheen kanssa. Luontoharrastukset voivat myös tarjota sosiaalista tukea vaikeina aikoina. Monet luontoharrastukset, edellyttävät ryhmässä toimimista. Tällaiset aktiviteetit vaativat yhteistyötä ja vuorovaikutusta, mikä vahvistaa sosiaalisia taitoja ja suhteita.

Vapauttaa kehistä

Luonnon tuhannet pienet, toisiinsa yhteensopivat yksityiskohdat, muodostavat mielenkiintoisen palapelin. Sitä tutkimalla ajatukset ohjautuvat kuin itsestään pois vanhoilta raiteilta. Luonnon helmassa onkin helpompi irrottautua murheista, nähdä selkeämmin kokonaisuuksia ja tulla levollisemmaksi. Tutkimusten mukaan luonnossa liikkuminen lisää suvaitsevaisuutta, avuliaisuutta ja tyytyväisyyttä elämään.

Luonto on voimavara, joka ympäröi meitä joka päivä. Jos emme tänään ehdi retkelle, voimme ummistaa silmämme hetkeksi ja miettiä mielimaisemaamme tai lapsuuden leikkiä luonnossa – pelkän ajatusleikinkin on todistettu lisäävän hyvinvointia. Sinussa on luontoa. Pidä siitä huolta.

 

Luonnon hyvinvointivaikutuksia

  • Lievittää stressiä
  • Parantaa vastustuskykyä
  • Kohentaa mielen hyvinvointia
  • Kehittää luovuutta
  • Lisää sosiaalista vuorovaikutusta
  • Kasvattaa ympäristötietoisuutta

Lähde: Sitra. Vihreää hyvinvointia, 2013.

1) Hartig, T., Evans, G.W., Jamner, L.D., Davis, D.S. & Garling, T. (2003) Tracking restoration in natural and urban field settings. Journal of Environmental Psychology 23: 109-123.

2) Li, Q., Kobayashi, M., Inagaki, H., Hirata, Y., Li, Y.J., Hirata, K., Shimizu, T., Suzuki, H., Katsumata, M., Wakayama, Y., Kawada, T., Ohira, T., Matsui, N. & Kagawa T. (2010) A day trip to a forest park increases human natural killer activity and the expression of anti-cancer proteins in male subjects. J Biol Regul Homeost Agents. 24 (2): 157-165.