Vinkit lempeään mieliarkeen

Mielihyvää arjesta

Mielenterveyttä vahvistavia ja mielen hyvinvointia tasapainottavia tekijöitä ovat riittävä uni ja lepo, terveellinen ja ravitseva ruoka, terveet ihmissuhteet ja tunne-elämä, liikunta ja yhdessä liikkuminen sekä mielekkäät harrastukset ja luova toiminta. Kun arjessa on tilaa näille jokaiselle, mieli voi hyvin.

Puhu, kuuntele ja halaa

Sosiaaliset suhteet ovat yksi merkittävimpiä mielen hyvinvoinnin tukipilareita. Niille kannattaa varata arjessa aikaa. Useimmat varaavat tottuneesti kalenteriin ajat työlle ja harrastuksille, mutta harvemmilla arjen rutiineihin kuuluvat säännölliset kohtaamiset ja ihmissuhteet.

Mieli rakastaa kiireetöntä aikaa läheisten kanssa. Siksi kalenteriin kannattaa jättää huokoisuutta ja aukkoja, joissa on tilaa monenlaisille ihmissuhteille.

Muista sallivuus

Jokaisen elämään kuuluu kuoppia ja kompastumisia, suruja ja vaikeita tunteita. Omaan itseensä ja joskus sotkuiseen arkeensa kannattaa suhtautua lempeydellä – sellaista se välillä on, kaikilla. Elämän tumma puoli kuuluu elämän väripalettiin aivan yhtä lujasti kuin aurinkoiset päivät ja seesteiset hetket. Mielen hyvinvoinnille on tärkeää antaa myös vaikeille tunteille ja tilanteille lupa ja hyväksyntä. Nekin saavat olla.

Mielen kannalta on helpottavaa päästää irti täydellisyyden tavoittelusta ja sallia sekä itselleen että muille virheet ja puutteet. Lempeys voitelee mieltä.

Levitä hyvää

Meillä on oikeus omiin tunteisiimme, ja oman hyvinvoinnin ja rajojen vaaliminen arjessa on tärkeä hyvinvointitaito. Vaikka olemme oman elämämme päähenkilöitä, liiallinen yksilökeskeisyys ja omaan napaan tuijottelu ei lisää mielen hyvinvointia. Auttaminen ja hyvien tekojen tekeminen toisille tuo hyvää mieltä myös itselle. Avaamalla katseen ja sylin toiselle, harjoittamalla hyväntekeväisyyttä ja pyrkimällä olemaan syypää jonkun hymyyn, nostaa satavarmasti omatkin suupielet ylöspäin.

Ota palautumistavaksi lempeyshetki

Palautumisen ei ole tarkoitus kuulua vain loma-aikoihin tai viikonloppuun, eikä työpäivän jälkeen kuulu olla läpeensä väsynyt. Työpäivän aikana pidetyt tauot ja päivittäinen rentouttava tekeminen ylläpitävät palautumista ja terveyttä.

Palautumista edistää esimerkiksi päivittäinen self care -lempeyshetki, jolloin saa tehdä sellaisia asioita, mistä nauttii ja missä ei tarvitse olla järkeä tai tavoitteellisuutta. Voit esimerkiksi maalata maailman rumimpia tauluja, kirjoittaa kliseisintä kirjaa, maata joogamatolla tekemättä yhtään mitään tai höpötellä puhelimessa niitä näitä. Kaikilla on lupa myös vain olla tai tehdä asioita vain nautinnon tai viihtymisen vuoksi.

Vaali iloa ja kepeyttä

Elämää ei kannata ottaa kovin vakavasti. Joskus me aikuiset unohdamme, että huumori, ilo, kepeys ja hölmöily kuuluvat myös meille, ja ne itseasiassa ovat erityistä mannaa mielemme hyvinvoinnille. Kun osaamme nauraa itsellemme ja irrottautua suorituskeskeisyydestä, alamme voida paremmin.

Vastoinkäymisten keskellä ei toki naurata, mutta mielen joustavuus auttaa silloin, kun lunta sataa tupaan. Mielen joustavuus rakentuu elämän perusrutiinien hyvästä tasapainosta: kun nukut, syöt ja liikut riittävästi, mielikin joustaa, vaikka elämä ei joka hetki antaisikaan parastaan. Kuormittuneena arjen vastoinkäymisiin reagoi voimakkaammin sekä keho että mieli.

Liike on lääke myös mielen hyvinvointiin

Palautuminen ei ole pelkästään lepoa. Liika tekemättömyys vapaa-ajalla saattaa altistaa negatiivisille tunteille. Siksi aktiivinen palautuminen tekee mielelle erityisen hyvää. Reipas hikiliikunta tekee monen onnelliseksi, mutta aina ei tarvitse suunnata juoksemaan tai edes reippaalle kävelylenkille. Sekin riittää, että käy lyhyellä happihyppelyllä tai venyttelee hetkisen. Pienikin arjen liikehdintä vaikkapa rennosti kotona musiikin tahtiin tai puuhastelu pihamaalla kohottavat mielialaa ja tekevät hyvää henkiselle hyvinvoinnille.

Pysähdy arvojen äärelle

Tiedämme kaikki lukuisia hyvinvointivinkkejä, mutta ne eivät välttämättä toteudu arjessamme. Saatamme tavoitella menestystä, alituista kehittymistä tai upota kiireisiin niin, että unohdamme miettiä, mikä meille oikeasti on tärkeää. Silloin kannattaa pysähtyä. Elänkö arvojeni mukaan? Teenkö arvojeni mukaisia tekoja arjessani? Olenko kiitollinen niistä asioista, joita minulla jo on, vai tavoittelenko koko ajan jotain enemmän? Huomaamalla hyvä itsessään, elämässään ja toisissa, on helpompi tuntea tyyneyttä. Arvojen mukaisessa elämässä mielikin rauhoittuu ja voi hyvin.

Artikkeli kirjoitettu MIELI RY:n asiantuntijan Elina Marjamäen haastattelun pohjalta.

Tutustu MIELI ry:n vinkkeihin ja mieltä vahvistaviin sisältöihin